Sananlasku sen kertoo. 

Vietämme jokainen kesäaikaa omanlaisissa olosuhteissa ja erilaisin mahdollisuuksin. Suomessa - onneksi - kaikilla on kuitenkin pääsääntöisesti jonkinlainen mahdollisuus kesäisen ihmettelyn, innostuksen, kokemusten kartuttamisen ja nautinnollisten hetkien rakentamiseen❤.

Jokaisenoikeudet takaavat meille mahdollisuuden nauttia tähän valoisaan vuodenaikaan olennaisesti kuuluvista luonnon mullistuksista. Miten ihmeellinen onkaan luonto; sen monikerroksisuus ja uudistumiskyky, vuodenkierron nopeus ja toisaalta vuosituhansien pysyvyys,  omanlaisensa kaavamaisuus mukautuvuuden rinnalla, herkkyys ja toisaalta sinnikkyys ja voima, havainnoitavissa oleva moninaistuva rikkaus ja toisaalta kapeutuvuus vuosien välisessä vertailussa.

Ihmismielelle on  hyödyllistä pysähtyä luonnon ääreen pohtimaan ja tutkailemaan juuri "tässä ja nyt" olevaa hetkeä ja kaikkea hyvää, mitä siihen sisältyy. Kun kiinnittää huomionsa hyvää oloa ja mieltä tuottaviin asioihin ja ehkä jopa tekee jonkun hyvän teon (esim. siirtää kastemadon asfaltilta pensaan juureen 🐛☘), on hyvällä ololla ja mielellä taipumus lisääntyä❤. Ja jos ei jaksa innostua luonnon ihmettelystä tai luonnossa suuremmin liikkumisesta, luonto itsessään vaikuttaa ihmisen kehoon ja mieleen positiivisesti. Eikä meidän tarvitse tehdä muuta, kuin vahimmilläänkin vain hakeutua itsellemme mahdollisen tai mieluisan luontoympäristön äärelle oleilemaan❤!

😨Ja tässä kohtaa itsessäni herää aina ristiriitainen ajatus kolikon toisesta puolesta😣. Jokaiseen positiiviseen kesäiseen sanaan löytyy vastakohta. Tiedostan vahvasti, että hyvin monet elävät todellisuutta, jossa ihminen ei edellä kuvattuihin asioihin ja ajatuksiin yksinkertaisesti kykene; voimavarat eivät riitä tai elämässä on suuria murheita ja katastrofeja. Tunnistan olotilan vuosien varrelta ja jo ajatus siitä tuntuu möykkynä rinnassa. Lisäksi ilmastonmuutos kurittaa maapalloa ja sodat runtelevat ihmisten tulevaisuuden ja unelmat. Olosuhteet ja mahdollisuudet eivät todellakaan ole missään mittakaavassa vertailtavissa.

😨Huono omatunto herää, kun koitan ajatella, että kaikesta tiedostamastani kamaluudesta huolimatta, minulla itselläni on tarve palautua oman arkeni vuodenkierrosta ja pohtia hyvän mielen asioita, nauttia luonnon ihmeistä ja ympäröivästä hyvästä. Ja että minulla on siihen oikeus. Ja oikeastaan myös velvollisuus. Itseni, läheisteni ja niiden ihmisten vuoksi, joiden elinpiirissä jollakin tapaa vaikutan. 

Päätän sietää ikävät itsessäni heräävät tunteet. Kaikkeen en voi vaikuttaa tai kaikkia auttaa. Elän elämääni eteenpäin. Kiitollisena omista mahdollisuuksistani. Huomioiden ympärilläni olevat.

Toivon ja luotan kuitenkin, että kesä jollakin tapaa antaa jokaiselle edes pienen ilon tai hyvänolon pilkahduksen. Ja suurimmalle osalle toki paljon enemmänkin, ilon ja onnen hyvää (tulevaisuuteenkin) tuottavaa pirskahtelevaa pisarointia❤.

Reseptini paremman mielen kesään: 

Kiinnitän huomioni hyvään. Teen hyviä tekoja myös muille. Nautin pienistä ihmeistä ja asioista. Pidän huolta itsestäni unohtamatta läheisiäni. Iltaisin palautan mieleeni asioita, joista olen kiitollinen.

Tällä reseptillä pääsen jo aika pitkälle! Mahdollisimman ihanaa kesää myös Sinulle❤! 

T: Tiina (joka Tiinataitaana nauttii kesällä myös luomisesta ja käsillä tekemisestä ja mahdollisesti esittelee tuotoksiaan myös muille joillakin turuilla ja toreilla. Niistä kesän mittaan tietoa somessa.)

"Ja äkkiä he näkivät ensimmäisen perhosen" Muumit, Taikurin hattu 1948

Voit lähettää minulle viestiä halutessasi🥰: