🤝Vuorovaikutus alkaa kohtaamisen hetkestä🫂
Kuten olen useasti tuonut esiin eri yhteyksissä, on VUOROVAIKUTUS itselleni hyvin erityinen mielenkiinnon, opiskelun ja tiedonhaalinnan kohde❤️. Siihen liittyy myös vahvasti ihmisen mielen ja tunteiden ilmiöt, joihin olen myös tutustunut vuosien varrella monesta näkökulmasta.

Huomioni hakeutuu päivittäin havainnoimaan toisen ihmisen kohtaamisen ja yhteyden luomisen merkityksellisyyttä esim. varhaiskasvatuksen kentän vuorovaikutustilanteissa, mutta myös ihan kaikkialla, kaikissa tilanteissa, joissa ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa (rakastan myös erilaisia dokumentteja, joissa on ihmisten kohtaamisia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä).
Olipa tilanteessa sitten opettaja päiväkodissa, kaupan kassa työssään, pariskunta ostoksilla, työkaverukset kahvilassa, lapsuuden ystävät tapaamisessa, lapset leikkimässä, lapsiperheet puistossa, esihenkilö alaistensa kanssa, joukkue valmentajan kanssa, työntekijät palaverissa, toisilleen tuntemattomat tyypit baarissa tai mikä ikinä konsepti kyseessä, merkityksellisyys on havainnoidessa nähtävissä aika nopeasti.
Älkää ymmärtäkö väärin, en kuitenkaan salakuuntele itselleni kuulumattomia keskusteluja, vaan havainnoin vuorovaikutustilanteita ympäristössä ilmiönä, en sen sisältöä🙈😅🫶!

Heti kohtaamisen ensi hetket saavat aikaan tilanteeseen osallistujien välille jonkinlaisen sillan, yhteyden. Sen, onko silta betonia, puuta, kiveä, riippusilta, kaarisilta, maasilta, ehjä, ruostunut tai hajoamispisteessä, määrittää yksilöiden vuorovaikutustaidot ja -tavat. Tilanteeseen vaikuttavat tietysti myös kaikki mahdolliset asiat, jotka yksilö kantaa mukanaan tilanteeseen. Nämä asiat riippuvat paljon kohtaamisen kontekstista; ollaanko tuttuja vai vieraita, minkälainen suhde kohtaajilla on jne. On äärimmäisen kiinnostavaa ja opettavaista havainnoida kohtaamisen jälkeisen vuorovaikutuksen ilmapiirin ja yhteyden muodostumista ja tilanteessa olevien reaktioita toistensa "vuorovaikutus-osasiin" - ilmeisiin, eleisiin, asentoihin, äänenpainoihin ym.
Ammatissaan vuorovaikutusta työkalunaan tarvitseva on aina vastuussa vuorovaikutustilanteen kulusta. Kun on kyse ammattilaisten välisestä tilanteesta, vastuun jakautumiseen vaikuttavat mm. ammattirooli ja asema tilanteessa ja edelleen taidot kohdata ja olla vuorovaikutuksessa ja kunkin tilanteeseen mukanaan tuoma henkilö- ja tilannehistoria ja senhetkiset olosuhteet (tunne- ja vireystilat, asiasisällöt ym.).
Olisi tärkeää (vähintään hyödyllistä) olla tietoinen omista taidoistaan KOHDATA toinen ihminen aidosti ja tavoista luoda tilanteeseen tarkoituksenmukainen YHTEYS. Lisäksi, kun saa toisen osapuolen kokemaan aidosti KUULLUKSI tulemista asioineen, on pohja toimivalle yhteistyölle paras mahdollinen. Tahtotila tiedostaa ja tiedostaminen ovat ensiaskeleet taitojen kehittämisen mahdollistumiseen. Siitä on hyvä jatkaa mahdollisimman laadukkaan, tilannekohtaisesti tarkoituksenmukaisen vuorovaikutustavan/ -tyylin harjoitteluun (aitoutta kadottamatta).
On sitten kyse tilanteesta lapsen ja aikuisen välillä varhaiskasvatuksessa tai jostain muusta ihmisten välisestä kohtaamisesta.
Keväisiä kohtaamisia kohden siis🫶☀️!
Tiina

